Kivut ja vaivat juostessa

Juostessa voi esiintyä hyvin erilaisia kipuja. Osa niistä voi esiintyä juoksun aikana ja jopa sen jälkeenkin. Toisinaan kipu alkaa ja yltyy kesken juoksun, kun taas osa häviää lihasten lämmettyä.

Kipujen kirjo on niin valtava, että en ole varmaan tietoinen läheskään kaikista mahdollisista. Esimerkinomaisesti havainnoin seuraavaksi kivuista, joita itselläni on ollut:

Polvikipu, joka vain yltyy ja lopulta puujalkana tepsutellaan kotia. Seuraavana päivänä ei oikein autoa pysty ajamaan kipujen takia. Tämä toistui aina juostessa, joten opin heti kivun ilmetessä lopettaa lenkin siihen paikkaan. Tuolloin en vielä juoksua varsinaisesti harrastanut, mutta salibandyä kylläkin. Sählyä pelatessa kipuja ei esiintynyt. Hommasin polvituen, jossa oli useampi kiristysremmi. Kuin ihmeen kaupalla, sitä käyttäessäni kipuja ei tullut - eivätkä ne koskaan palanneet. Polvitukea käytin useamman lenkin aikana, kunnes lopetin sen käytön. Koen, että syynä oli jonkinasteinen askelvirhe, jonka polvituki sai korjattua.

Äkillinen polvikipu kesken juoksun, mutta josta saattoi toipua täysin kesken matkan. Useita kertoja kävelin kilometrin matkalla (koska kivun takia en voinut lainkaan juosta), ja kokeilin hölkätä kevyesti uudelleen. Noin viidennellä kerralla kipu oli hävinnyt niin kuin se oli tullutkin. Yleensä nostan polvia korkealle hetken matkan, mikäli polvia kolottaa - se auttaa lähes poikkeuksetta. Tällä kertaa se ei suoraan auttanut, mutta yritin erilaisia askelluksen maakontakteja, ja ääriin viety päkiä-ulkosyrjän askel saattoi olla se oleellinen lääke.

Turvonnut nilkan sisäsyrjä jonka alkuperää saatoin vain arvella. Ajattelin ensiksi sen olleen jonkinlainen satunnainen isku salibandystä tai äkillinen salibandyssä aiheutunut revähtymä. Seurasin tilannetta ja hölkkäsin hyvin kevyesti tuona aikana. Kevyesti hölkätessä kipu ei tuntunut erityisesti, ajattelin ettei se kipeä osuus juuri osallistunut kevyeeseen hölkkään. Turvotus laski viikossa parissa kokonaan. Se ilmeni pallonivelen ympärillä, tehden sen 'vähemmän palloksi'.

Äkillinen pohjelihaksen kramppi talvella juostessa. Tätä tapahtui eräänä vuona harvakseltaan aina ensimmäisen kilometrin kohdalla, toistuvasti useita kertoja. Juoksua saattoi jatkaa, joskin vauhti hetkellisesti putosi. Krappi oli lyhytaikainen, ja vaivat loppuivat viimeistään seuraavan kilometrin aikana. Enempää en ole tähän vaivaan törmännyt, muutakuin pitkillä hellejaksoilla, öiseen aikaan. Veikkaisin osasyynä olleen ei-niin-lämpimät juoksuhousut. Nykyään erityisesti jalat pidän talvella lämpimänä. Tämä tarkoittaa fleece-housuja. Helleaikaiset krampit yöllä voivat taasen juontua liian vähäisestä suolasta.

Lonkan ulkopuolen / reiden yläosan yltyvä kipu kesken matkan. Tällöin jouduin hidastamaan vauhtia todella paljon ja nilkuttamaan kotia kohti. Viikon päästä kokeilin juosta hiukan kovempaa, ja äkillinen kipu tulikin takaisin. Kipu hävisi kahdessa-kolmessa viikossa, jona aikana kuitenkin lenkkeilin todella hitaasti (6:00 min / km).

Satunnaisia jomotuksia lenkin alussa on usein tarjolla. Jomotus voi tuntua polvessa, jalkapohjassa, nilkassa, tai ihan melkein missä vaan. Syy voi johtua monestakin tekijästä, mutta parasta näissä on ollut, että ne ovat hävinneet ensimmäisen kilometrin kuluessa.

Selkävaivat ovat ikäviä. Yleensä jomotusta on ollut pidemmän lekin loppumetreillä. Sanotaan, että ryhti on vaarassa muuttua epäedullisempaan suuntaan pitkän lenkin lopussa. Se voi olla osasyynä selkävaivoihin. Omat selkäkipuni olen saanut toisaalta, salibandystä ja työn tekemisestä. SI-nivelkin on ollut todella kipeä, johtuen muista kuin juoksusta. Tuolloin olen kuitenkin juossut jopa 10 km kisat, koska SI-nivel ei osallistunut suoraan juoksuun. Jälkeenpäin arvioin, ettei olisi kannattanut tuota 10 km lenkkiä käydä tekemässä.

Akillesjänne on erityisen arka paikka. Sen revetessä kuntouttaminen on aikaa vievää puhaa. Nopeat intervallit (3:30 min / km) uusilla kengillä ovat olleet itselläni suurin syy akillesjänteen jomotuksiin. Malttia kannattaisi olla sellaisien uusien kenkien kanssa, joilla ei aikaisemmin ole juossut (esim. Nike Vaporfy 4%, Nike Zoom Fly).

Toisinaan alapakarassa on voinut olla todella kivuliaita, joskin lyhyitä kipukohtauksia. Äkkiseltään en keksinyt näihin muuta lääkettä kuin vauhdin hidastamista. Ajan mittaan oikea lääke oli kuitenkin ryhdin oikaiseminen - tarkoittaen lantion viemistä eteenpäin. Pitkillä lenkeillä ryhti voi loppumetreillä mennä hiukan läjään ja tämä kipu muistuttaa ryhdin tärkeydestä.

Plantaarifaskiitin voi saada usealla eri tavalla. Yksi keino on juosta paljon loppuunkulutetuilla kengillä. Kokeilin kuitenkin 1000 km juostua kenkää (NIke Zoom Fly 3) toiseen jalkaa ja uutta kenkää toiseen. Äkkiseltään en eroa havainnut seistessä. Tosiasia kuitenkin on, että kengät menettävät toiminnallisuuttaan kilometrien kasvaessa. Raja on kengästä ja juoksijasta riippuen yksilöllistä.

Plantaarifaskiitti ei pysäytä kaikkia juoksijoita. Itsekin kärsin vaivasta. Se esiintyy yleensä juoksun ensikilometreillä, muttei juurikaan kävellessä. Välillä olen joutunut hidastamaan vauhtiani merkittävästi. Mikään ei tunnu suoranaisesti auttavan tähän vaivaan.

Juoksin yhden kenkäparin loppuun ja jatkoin menoa vaikka kilometrejä oli alla jo ainakin se 1000. Epäilen, että juuri tämä saattoi olla se syy miksi sain vaivan. Syitä ja tekijöitä voi olla useita. Mahdollisesti kohtalaiset viikkokohtaiset kilometrimäärät (80 - 100 km) pitkällä aikavälillä saattoivat myös edesauttaa vaivan saamista.

Hallux Limitus (jäykkä isovarvas, isovarpaan liikerata rajoittunut) on eräänlainen liikavarvas, joka ei sojota sivulle vaan ylöspäin (eng. Dorsal Bunion). Toki sitä voinee ilmaantua ilman selkeää pattiakin. Lisäksi se voi olla esiaste Hallux Rigidus (varsinainen jäykkä isovarvas) -vaivalle. Se on nähtävissä seuraavissa kuvissa:

En ollut tietoinen tästä vaivasta, kunnes aikani ihmettelin miten Adidaksen Bostonit 8:sta lähtien puristivat juuri tuolta ja tutkin jalkojani tarkemmin. Korkeaprofiilisimmista kengistä voi olla hyötyä lukemani mukaan, sillä tuo isovarpaan tyvi kipeytyy jo alta puolimaratonin matalaprofiilisilla kengillä. Näin vaikuttaisi olevan: isovarpaan tarvinnee taipua vähemmän korkeaprofiilisella kengällä.

Tämä vaiva voi siis olla jopa lähes huomaamaton. Se ei ehkä koskaan tule haittaamaan menoa. Hallux Limitus:ksesta kerrotaan, että ihminen saattaa juostessa kuitenkin varoa käyttämästä isovarvasta asiaankuuluvalla tavalla. Se voi aiheuttaa vääränlaista juoksutyyliä, joka puolestaan voi tuottaa kipuja toisaalla kehossa.

Tämä jäykkä isovarvas ei parane itsestään, vaan sen pitäisi käydä huonommaksi ajan saatossa. Luin, että jotkut ovat juosseet 16 vuotta tämän kanssa ja vielä jatkavat harrastusta. Ei siis syytä paniikkiin.

Niin vain kävi, että kesällä 2 pv erään todella kovan treenin jälkeen alkoi yöllä elohiiri pohkeessa. Säikähdin aluksi, että onko joku suonitukos nyt muodostumassa. Nykiminen jatkui useita päiviä ja levisi pikkuhiljaa muuallekin.

Elohiiri levisi silmään, reiteen, rintaan mahdollisesti joka puolelle noin reilun kuukauden aikana. Ajatukset kävivät että näinkö se ALS alkaa.

Jos ALS rappeuttaa selkäydintä, ajattelin että nyt asia liittynee jotenkin selkytimessä kulkeviin hermoihin. Lopulta löysin lääkkeen tähän vaivaan joka tepsii välittömästi: niskan 'vetäminen' suoraan taaksepäin. Ilmeisesti juostessakin on ollut laiskuuden merkkejä, ja päälaki ei ole osoittanut suoraan ylös, vaan vähän etuviistoon.

Niskaa ei siis varsinaisesti vedetä, vaan päätä ja niskaa pyritään liikuttamaan suoraan taaksepäin. Potkunyrkkeilyssä näitä tehtiin myös pään kallistamisen ja pyörittämisen lisäksi. Päätteen ääressä työskennellessä pää voi pikkuhiljaa mennä etukenoon enemmän tai vähemmän pysyvästi. Kuvailtu liike voi siis auttaa välittömästi kun elohiiri on päällä, lopettaen sen heit, muttei toki heti poista koko ongelmaa. Kun liikettä on tehty viikkoja, voi pysyvämpää helpotusta olla luvassa.

Nyt kun on useampi viikko takana niska venytystä vaihtelevasti ja asian huomioimista, voinen todeta että asiat ovat aika hyvin: mitään yhtäjaksoista nykimistä tai valtaisaa sellaista ei ole esiintynyt. Harvakseltaan saattaa vielä esiintyä nykimistä, mutta yleensä se vaatii tietynlaista pään asentoa.

Juoksukengat.fi sivustollamme pyrimme jakamaan parasta mahdollista juoksuun liittyvää materiaalia ja tarjoamaan hyvät, testaamamme kengät edulliseen hintaan. Haluamme jatkuvasti kehittyä, ja yksi keino vaikuttaa on antaa meille palautetta. Se käy helposti tämän palautelomakkeen kautta. Odotamme juuri sinun palautettasi!

Haluamme kehittyä jatkuvasti ja kaikki kommentit ovat erityisen tervetulleita! Vaatii FB kirjautumisen sivun yläpalkista tai allaolevasta FB-painikkeesta.